Niin minä sitten vain menin ja sairastuin. Lauantai-iltana nousi ihan kamala kuume ja yskäkin oli sen mukainen. Kaikesta tästä oli seurauksena, että nyt ääneni on todella heikoilla. Tilanne on kinkkinen puhumista rakastavalle ihmiselle. Aamulla järkytyin, kun mittasin kuumeen: lämpöä oli melkein 39 astetta! Minulla se tarkoittaa 40-asteen kuumetta, vähintään. Eihän tässä oikein ole auttanut muu kuin juoda lämmintä ja napsia buranaa.
------
Aikomuksenani on parannella itseäni kotona ainakin tämä ja huominen päivä, todennäköisesti ehkä vielä keskiviikko. Harmittaa sinällään, koska huomenna meillä olisi ollut pilkunviilauskurssin opetusvartti, joka ei nyt kyllä minun osaltani toteudu. Joudun kaikenlisäksi tekemään vielä jotain korvaavaa, kun tämä on jo kurssin toinen poissaoloni. Niin paljon mieluummin istuisin luennoilla ja näkisin ihmisiä, kuin olisin kipeänä kotona. Tammikuu ei kyllä todellakaan ollut ihan minun kuukauteni...
------
En nyt jaksa höpistä tämän enempää, vaan taidan siirtyä syömään ja juomaan vähän lisää teetä...pitäisiköhän kokeilla maitoa välillä? No joo, kunhan vain saan jotain lämmintä suuhuni, ehkä se äänenikin sitä kautta palaa entiselleen, ja pääsen sitten taas kiduttamaan ihmisiä jatkuvalla puhetulvallani... Minä en vain voi olla puhumatta...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti