Nyt alkaa jo pikku hiljaa tuntua siltä, että alan pikku hiljaa olemaan lähellä "normaalia minääni". Kuume alkoi jo eilen laskea, ja tänään sitä ei ole ollut enää ollenkaan! Ainoastaan yskä ja äänen käyheys vielä vähän vaivaavat, mutta onpahan ainakin hyvä syy olla hiljaa ja vältellä puhumista, jos sattuisi tulemaan epämukava tilanne eteen!;D Huomenna olisi kuitenkin tarkoitus raahautua takaisin yliopistolle... muitakin asioita pitäisi hoidella, mm. jälleen rakkaan ystäväni verotoimiston kanssa, niin ja opiskelijapalveluissakin pitäisi piipahtaa. Joitakin "päätöksiä" on vain vaikea ymmärtää, varsinkin, kun ne tulevat pienimuotoisena yllätyksenä...
------
Miettikääpäs nyt oikeasti: juuri Lahdessa hypätyn suurmäen SM-kisan voittajaksi liiteli yhdistetyn mies, Anssi meinaan... Toki Hautamäen Masa ei ollut edes mukana, että tasoitusta tuli siltä rintamalta aika paljon...;D Mutta on tulos silti kovanluokan saavutus, ja se huomioidaan varmasti maailmalla niin yhdistetyn kuin erikoismäen piireissäkin. YLEn toimittajat vitsailivatkin juuri siitä, että pitäisikö tuore Suomen mestari valita erikoismäen MM-joukkueessa vapaana olevalle viidennelle paikalle? Mielenkiintoinen heitto, mutta en usko, että valmennusjohto pohtii tätä edes puolitosissaankaan. Eiköhän anneta meidän mäen erikoisosaajien näyttää itse osaamisensa..Tuskin maltan odottaa sitä päivää, kun Liberecin MM-kisat käynnistyvät, luennoillakin tulee olemaan mielenkiintoista, sen voin taata;D MATTI HAUTAMÄKI!!!!:DDD
------
Ihanaa, kun pitkästä aikaa kykenee ajattelemaan edes jotain! Pitkät ja tylsät päivät olen vain istuskellut kotona apaattisena ja katsellut tv:stä ties mitä... Ihanaa päästä huomenna ihmisten ilmoille. Jos pitäisi vielä yksikin päivä vain istuskella kotona, niin apua! Tällainen hiljaiselo ei vain sovi minulle. Toisaalta tuleva viikonloppu vähän hirvittää minua, sillä näinä lepopäivinä olen vain ollut. Kaikkea on jäänyt tai oikeastaan vain siirtynyt. Ensi viikolla odottaisi taas pari tenttiäkin. Eli viikonloppuna täytyisi ilmeisesti vähän kiriä. Muuten keväästä taitaa tulla kauhea katastrofi. Elämäähän toki se vain sekin on. Mutta jos joku olisi tullut alkuviikosta selittämään minulle jotain, mitä minun pitäisi tehdä, niin olisin varmaan repinyt hänet kappaleiksi. Vieläkään minusta ei nimittäin tunnu siltä, että jaksaisin stressata mistään. Tahdon vain parantua kunnolla, kaikki muu tuntuu toissijaiselta. Tahdon ääneni takaisin!!!!
------
Vaikka tämä meneillään jo oleva helmikuu onkin äärettömän lyhyt, niin silti tuntuu, että loppukuusta tulee taas olemaan rahaongelmia. Okei, ehkä laskiainen vaikuttaa suuremmassa määrin, mutta olisi vain niin paljon kaikkea muutakin, mihin rahaa menee ja voisi mennä... Jouduin esimerkiksi tänään perumaan kavereideni kanssa suunnitellun Tallinnan matkan, koska rahatilanne ei loppukuusta voi mitenkään näyttää siltä, että minulla olisi siihen varaa. Enkä minä todellakaan ole sellainen ihminen, että alentuisin pyytämään porukoiltani rahaa, varsinkin kun rahantarpeeni ei liity elämiseen. Minut on onneksi kasvatettu niin, että olen pienenä oppinut, että raha ei todellakaan kasva puussa. Olen aina tienannut itse rahani, ja kun muut varhaisteineinä kinusivat vanhemmiltaan rahaa ties mihin festareihin, niin minä kävin lapsenvahtina ja säästin Salppurin kisoja varten. Eli nekin viikonloput maksoin itse. Ja olen erityisen iloinen, että olen tehnyt niin. Kiitos vanhempieni!:DDDD
------
Viikonloppuna totisesti huomasi, etten ollut aivan terve: suuri herkkuni, sienisalaatti ei vain mitenkään maistunut. Ajatuskin siitä, että olisi joutunut syömään sitä, äklötti. No, täytyy ilmeisesti pitää tauko, etten nyt vain saa ikuisia traumoja. Nyt taasen on kaikki ruoka kelvannut, jopa makeakin. Olenkin siis tänään hemmotellut itseäni suklaalla, pitkästä aikaa.:D
------
Tänään pitäisi muistaa mennä ajoissa nukkumaan, sillä huomenna täytyisi olla yliopistolla jo puoli yhdeksältä. Järjestöllämme on silloin myyjäiset ja minun pitäisi viedä käteiskassa ja auttaa muutenkin järjestelyissä. Muuten minusta tuntuu, että en ehdi paljoakaan osallistua niihin. Päivä on kyllä tupattu täyteen ohjelmaa, kiitos verotoimiston. Toivottavasti en vain menetä siellä täysin hermojani. Se nyt ei suoranaisesti olisi mikään ihme, varsinkaan nyt.:D
------
Nyt minä taidan siirtyä ajattelemaan jotain aivan muuta. Eli en mitään... Ehkä katselen Simpsonit. Voisin vaikka yrittää kaivella teille seuraavalla kerralla jotain Runebergiin liittyvää, vietetäänhän huomenna Runebergin päivää. Muistakaahan myös ne tortut!:DD
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti