Näin viime yönä kaksi aivan kamalaa unta. Ensimmäisessä unessa paloiteltiin joku (en onneksi muista kuka). Tähän uneen heräsin keskellä yötä, mutta onneksi sain jälleen unen päästä kiinni. Tai no näin jälkikäteen sanottuna en tiedä olinko kovinkaan onnekas.
------
Jälkimmäisessä unessa olin nimittäin ruumisauton takaosassa, jota isäni ohjasi. Unessa isäni pyysi minua väistämään, jotta ruumisarkku saataisiin tuotua autoon. Niin, ja sinne tuotiinkin arkku, en vain muista kenen. Ehkä hyvä niin. Mitään muuta en siis tästäkään unesta muistanut alkuun, paitsi tuossa tovi sitten muistin jotain, joka ei toivottavasti tarkoita mitään. Muistin nimittäin, että tuo ruumisauto oli nimittäin siinä unessa mummini (äitini äidin) pihalla.
------
Olen ollut herkkä ja pelokas unia kohtaan siitä lähtien, kun mummoni (isäni äiti) kertoi minulle nähneensä kerran lapsuudessaan unen kahdesta hautakivestä: seuraavana päivänä oli tullut tieto kahden veljen kaatumisesta sodassa. Toki ajan tapahtumat ovat voineet vaikuttaa, mutta mummini on muutenkin nähnyt joitain enneunia. Pelkään, että omat unenikin saattavat käydä toteen. Varsinkin sellaiset, jotka käsittelevät kuolemaa. Joka tapauksessa mieleni on tällä hetkellä kovin ahdistunut. Pitäisi varmaan soittaa mummille (äidin äidille), ihan vain varmistaakseni, että hän on kunnossa. En toki aio sanallakaan mainita tästä unesta, mutta ehkä äidille on hyvä kertoa. Uskon nimittäin myös, että jos puhun unista muille, niin niiden teho saattaa lakata. En tiedä, kai olen vain jonkin sortin hömppä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti