Kämppä alkaa pikku hiljaa näyttää siltä, että ehkä kohta pääsisi jopa nukkumaan... Olen koko päivän siivonnut, pakannut, siivonnut ja ihan vähän vaan pakannut... Pieni tila täynnä nissukoita ja nassukoita, laatikoita ja purnukoita... Silti minusta tuntuu, että vielä voisi olla muutama ylimääräinen ja tyhjä lisää... Tuossa vielä odottaa kasa kirjoja, jotka eivät tunnu millään mahtuvan mihinkään... Vessan ja kaapit olen jo saanutkin siivottua, kaikki vielä ylimääräinen on kasaantunut tuohon lattialle. Eli ei sinällään ole vaikea tehtävä siirtää niitä siitä, mutta...
------
Tuntuu kyllä jotenkin uskomattomalta muuttaa... Nyt vasta pikku hiljaa asia alkaa realisoitua mieleeni... Tiedossa on pitkä päivä, toivottavasti en vain menetä hermoja. Sehän riemu siitä vielä puuttuisi. Huomenna tai oikeastaan tänään, apua... Miten joulukuu menikin niin nopeasti? Oikein osasin arvata, että pakkaaminen jää viimeiseen yöhön ja osittain viimeiseen aamuun... Kohta pikapuoliin nimittäin lienee aika käydä nukkumaan, jotta saisi edes jonkun tunnin nukutuksi... Muuten huomisesta tulee aivan satavarmasti yhtä helvettiä... Niin, ihan kuin siitä ei muuten tulisi... Toivottavasti isä ja veljet häipyvät kantourakan jälkeen jonnekin pois tieltä.. Jos he siinä yrittävät muka auttaa, niin se ei ole kenenkään kannalta kovin mukavaa... Eikä siitä sitäpaitsi edes tulisi mitään, jos pitäisi olla kaikille selittämässä mitä on missäkin ja mihin laitetaan... Äiti vielä jotenkin menee, mutta se miesväki...
------
Uusi vuosi tuli ja meni ohitse nopeasti... Olimme kolmistaan parin kaverini kanssa ja meillä oli kivaa... Syötiin, juotiin ja valettiin tinoja... Niin ja sitten tää yks ennusti meille tarot-korteilla... Ja jos niihin on uskominen, niin wau! Siirryttiin sitten siihen normaaliin aikaan keskustaan ja giggliniin... Puolilta öin katsoimme teatterisillan lähettyviltä ilotulituksen, jonka jälkeen minä siirryinkin jo kotiin... En kuitenkaan nukkumaan, vaan katsomaan, kuten on jo öiseksi tavaksi muodostunut, Lemmen viemää... Keskiviikkoinen jakso kun jäi näkemättä... Sarjassa eletään nyt mielenkiintoisia aikoja... Joo, tässä on mun elämä..;D
------
Nyt on siis jo vuosi 2009... Kyllä sitä muistaa hyvinkin tarkasti sen, kuinka sitä joskus 90-luvulla vielä luuli ja pelkäsi, että maailmanloppu tulee vuosituhannen vaihtuessa... Silloin en oikein vielä ymmärtänyt, että ei ne luvut siihen lopu, eikä se nyt ihan niin mene... Kauheata, kun vuodet oikeasti menevät nopeasti... Ja tuntuu, että tahti vain nopenee vuosi vuodelta. Tätä menoa sitä pitäisi kohta ruveta miettimään valmistumista ja kaikkea... apua...
------
Viikonloppuna en taatusti tee mitään muuta kuin katso tv:stä mäkihyppyä, hiihtoa, yhdistettyä... ja mitä sieltä nyt sitten sattuukaan tulemaan... Tai no ehkä mä jaksan jossain vaiheessa nokkani myös ulos pistää... Siivoilen vähän ja järjestelen paikkoja... Ensi viikon perjantaina on sitten tuparit... Ehkä mä saan pidettyä kämpän siistinä siihen asti... Ehkä? Joo, ehkä en lupaile liikoja.. Itseni tuntien kaikki on mahdollista... Todennäköisesti havahdun perjantaiaamuna kauheaan kaaokseen ja ryhdyn kiireessä ja tohinasssa siivoamaan, jossain vaiheessahan täytyisi myös itselleen tehdä jotain... Tajusin tänään, että olen tässä suhteessa aivan samanlainen kuin kummitätini: jätän kaiken aina viime tippaan... Muistan aina, kuinka hän on siivosi serkkuni rippijuhlia varten edellisyönä... Toisaalta, paikat ainakin ovat siistinä!;D
------
Miten minulla oikeasti voikaan olla näin paljon ylimääräistä sälää? Kaikkea ihan turhaa, mutta mitään en kuitenkaan voi viskata.. Toki, nyt on pari jätesäkillistä tavaraa jo lähtenyt roskiin... Kauhistuttaa vain ajatella, että porukoiden luona odottaa vielä toinen mokoma... Eiväthän hekään sentään kaikkea kerralla kykene tuomaan... Oikeasti tarvitsen kohta jonkun kartanon kaikkine tavaroineni... Eihän nämä muuten ikinä mihinkään mahdu!:D
------
Ennen uutta vuotta ahdisti kaikki mahdollinen ja mahdoton... Nyt puolestaan on paljon valoisampi ja innostuneempi mieli, huolimatta tästä kaikesta tavaramäärästä ympärilläni... Tulevaa odottaa paljon innokkaammin ja malttamattomammin... Ehkä kaikki vielä loksahtaa paikalleen... Ainakin nyt jaksan ja haluan uskoa siihen...:D
------
Joo, ehkä minun tarvitsisi tästä nyt oikeasti siirtyä nukkumaan, jotta jaksan huomenna tai tänään, tehdä jotain järkevää... Aamulla tarvitsisi kuitenkin herätä jo aikaisin imuroimaan... Nyt en ehkä sitä viitsi ruveta tekemään, varisinkin kun tuo yläkerran naapurinikin on rauhoittunut... Muutenhan olisimme voineet kahdestaan pitää mekkalaa... Jos minä vaikka olisin alkanut heitellä huonekaluja kattoon... Jatkossa häiriköivästä ja metelöivästä yläkerran naapurista ei tule olemaan mitään ongelmaa, sillä muutan ylimpään eli neljänteen kerrokseen... Eli onnea vaan isä ja veljet... En minä mitään kanna...;D
-------
Nyt en enää jaksa ajatella lisääväni teille tähän loppuun mitään Runebergiä, en edes ihan pikkuista pätkää... Saatte luvan jaksaa odottaa siihen, kunnes saan jossain vaiheessa taas toimivan netin... Siinä voi vierähtää joku reilu viikko... mitenköhän minä siihen asti? Ei voi kuunnella netistä KalPan matseja, eikä katsella yömyöhään Lemmen viemää... Pitänee ilmeisesti kehitellä jotain muuta yhtä mieltä ylentävää tekemistä... Ehkä pitäisi hommata vaikka elämä, muutenkin kuin vain öiksi ja viikonlopuiksi... Tai no joo, kai siihen voisi lisätä maanantai-illat ja... Kyllä mulla on elämä... Jee..Nyt alkaa jutut käydä jo sen verran mielenkiintoisiksi, että päätän jutustelun tällä erää tähän ja jatkan vähän virkeämmällä mielin...;D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti