------
Meidän eilinen Tampereen reissumme oli alusta alkaen täynnä tapahtumia: ensimmäisellä huoltoasemalla oli ohjelmassa tuulilasinpyyhkijöiden osto, seuraavalla niiden jo epätoivoiselta näyttänyt asentaminen. Itse pysyin hommasta suosiolla sivussa ja annoin kavereideni hoitaa asennuksen. Voi kun olisi ollut kamera mukana! Voin vain kuvitella ohi ajaneiden miesten ajatukset: "kerran, kun naiset asialle päästää!" Mutta asennus onnistui, ja pääsimme jatkamaan matkaa. Piti vain hommata muista autoista opastajia, jotka kyllä painelivat aika kovaa... ehjänä paikalle selvisimme, vaikka etuvalot vähän temppuilivat.:D
------
Open oli aivan mahtava! Amwayn oma kanaemo, timanteista kirkkain osaa kyllä puhumisen ja ihmisten viihdyttämisen. Hän on alunperin kotoisin täältä Suomesta, mutta on kuusivuotiaana muuttanut perheensä mukana Australiaan, jossa onkin sitten asunut viimeiset neljäkymmentä vuotta. Puheet vuoden nauruista eivät totisesti olleet tuulesta temmattua. Jos kaikki menee nyt niinkuin pitää, niin piakoin tänne kirjoittelee Amwayn liikkeen harjoittaja. Se koko eilinen viimeistään vakuutti minut, ystäväni oli sitä jo ennen hyvin vakuuttavasti kertonut liikkeestä. Viimeistään homman kolmen kuukauden täystakuu varmisti sen, että mieli tekee yrittää. Eihän sitä koskaan tiedä, miten hyvin homma lähtee loppujen lopuksi kulkemaan. Katsellaan, sen näyttää vain aika. Nyt sitten ilmeisesti vain vakuuttelemaan ystäväni kanssa myös muita... Planin kuuntelemista suosittelen ehdottomasti: se ei velvoita mihinkään ja suurin osa ihmisistä sanookin ei...mutta eihän sitä tiedä...mutta edelleen korostan, mikään ei todellakaan ole vielä varmaa... Saahan sitä miettiä ja pohtia elämäänsä...sehän on vain tervettä...;D
------
Juttelin juuri tuossa aiemmin päivällä äitini kanssa. Meillä oli hyvin mielenkiintoinen keskustelu. Keskustelimme nimittäin siitä, miten valitettavan monelta ihmiseltä puuttuu terve maalaisjärki. Ei ihan päivittäin, mutta suhteellisen usein kuitenkin sitä kuulee ympäriltään täysin päättömiä ja järjettömiä ideoita. Miten voi olla mahdollista, että ihmiset eivät ajattele asioita loppuun? Maalaisjärjestä pääsimme hetken mielijohteeseen. Joo, myönnän joskus hetken mielijohteesta tehdyt päätökset ovat piristäviä, mutta usein niistä ei välttämättä seuraa hyvää. Itse olen onnellinen siitä, että minut on kasvatettu (toki perimmäinen luonteenikin on vähän harkitsevainen) miettimään asioita järkevästi. Yllä mainitsemaani Amwaytakin olen pohtinut puolisen vuotta. Vieläkään mikään ei ole täysin varmaa. Se, mitä tässä yritän sanoa, on: ei kannata suunnata kohti järjettömyyksiä, vaikka joku toinen hullu olisikin sitä mieltä. Herätys!
------
Huomenna se sitten taas vihdoin koittaa: lähdetään ystävysten kesken ottamaan vähän keittoa ja kuppia. Pitkästä aikaa, joten tuskin maltan odottaa. Jos nyt sitten vaikka ensin nukkuisin nämä viimeöiset univelkani pois. Niin, ja kun aamulla odottaisi taas kampaaja...tänään oli leikkaus ja värjäys, huomenna tukikäsittely. Eipähän illalla tarvitse ainakaan miettiä, miten sitä hiuksensa laittaisi. Yksi ongelma vähemmän! Jiihaa! Joo, on minullakin elämä.Jos sitä viikonloppuna taas vaikka vähän jatkaisi tätä huikean huikaisevaa elämää!;D
------
Mutta vakavasti puhuen eilinen open pisti todella miettimään: mitä minä oikeasti haluan elämältäni? Mitä minä haluan tehdä elämässäni? Millainen ihminen minä haluan olla ja millaiseksi haluan tulla? Mitkä ovat unelmiani? Tajusin, että noinkin yksinkertaiset kysymykset eivät todellakaan saa yksinkertaisia ja nopeita vastauksia. Tiedänkö minä ollenkaan mitä haluan? Kai minulla päässäni on suuntaviivoja, ne vain täytyisi ilmeisesti nyt yhdistellä. Ei saisi tyytyä vain unelmoimaan, vaan pitäisi tehdä töitä unelmiensa eteen ja elää niitä. Ei meillä täällä ole kuin yksi elämä, suuri seikkailumme. Ei kai kukaan halua sitä tuhlata.
------
Nyt on jotenkin helpottunut olo. Tässä kuussa olen jo kahdesti unohtanut muistaa isoisääni, joka kuolemasta tulee keväällä 13 vuotta. Ensin alkukuusta oli hänen syntymäpäivänsä, sitten tuossa tiistaina oli vainojen uhrien muistopäivä. Minulla kun on tapana sytyttää kynttilä ukin muistolle aina, kun päivä vähänkin on sen arvoinen. Toki olihan näin tänäänkin. Läheisiään ei koskaan muista tarpeeksi. Oli kuitenkin todella rauhoittavaa ja ihanaa hetken vain istua kaikessa rauhassa ja katsella hiljalleen palavaa kynttilää. Tuollaisina hetkinä sitä oikeasti tuntee olevansa lähellä jo menneitä rakkaita. Pitäisi tehdä useammin.
------
Ukkia muistellessa on myös tullut muisteltua myös hänen ja mummin onnea. Heidän rakkautensa oli ja on edelleen jotain ainutlaatuista: sellaista näkee nykyään vain entistä harvemmin, valitettavasti. 45 vuoden avioliitto (joka voisi kaiken ollessa toisin jatkua edelleenkin) ja 11 lasta ja lukuisia lapsenlapsia, joista jokainen on yli kaiken. Eikö se kerronkin aika paljon? Kyllä sitä itse vain sormet ristissä miettii ja toivoo, että josko sitä omalle kohdallekin joskus tuollainen onni osuisi. Vaikeuksia mummilla ja ukillakin oli, mutta periksi ei annettu. Nykyään vain niin moni luovuttaa, aivan liian helposti. Toki eihän saisi vertailla, mutta ymmärrykseni vain on isovanhempieni puolella. Heitä on kiittäminen niin paljosta.:)
------
Ja nyt minulla menee oikeasti hermot noihin kuopiolaisiin: perhana jo toista peliä putkeen...ja niille pelikaaneille... toki vielä on kaksi minuuttia aikaa jäljellä, eikä tarvittaisi kuin yksi maali... ja sen tekemiseenhän ei mene kuin yksi hassu hujaus...Tehkää nyt se perhanan maali! Kapanen! Kisu! Härski! Killeri! Ade! Joku!
------
Kyllä sitä on taas tullut tarinoitua... Joskos minä tästä siirtyisin pikku hiljaa katselemaan huippukokkeja ja heidän luomuksiaan... Ihan tässä jo vesi herähtää kielellä... mutta joo, ehkäpä Runeberg vie ajatukseni hetkeksi jonnekin muille maille vierahille. Tässäpä teille pätkä eräästä Runebergin Aamuvirrestä:
------
"Jos et sä ole valomme,
elämme synkäss' yössä,
vaikk' auringoss' ois majamme
tai taivaan sädevyössä.
Lähetä, päivä oikea,
yks säde kirkas meille,
ett' emme eksy, poikkea
pimeille synnin teille."
------
Timanttiamme lainatakseni, ja hänen kehoitustaan noudattaakseni: "Love you!"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti