Huomenta taas! Täällä minä jälleen istuskelen ja koetan aloittaa töitä. Niin, nämä minun työkaverini näyttävät olevan sellaista laatua, että he tulevat vasta joskus puoli ysin jälkeen töihin, joten minulla on tässä sopiva sauma olla itsekin tekemättä mitään. Näytänpähän ahkeralta sitten koko loppupäivän;D
------
Kaksi päivää minä siis tarkastin niitä jo painettuja VKS:n kahta ensimmäistä osaa. Siinä pystyi samalla mukavasti tutustumaan näihin käytettäviin ohjelmiin ja toimitusperiaatteisiin. Nyt minulla on työnalla sanastotutkimuksien listaamista, vielä tämän päivän. Eilen sain käytyä läpi kaikki Rapolan aikoinaan Virittäjään tekemät sanatutkimukset. Tänään koetan saada Hakulisen tjtn. käytyä läpi. Maanantaina on vuorossa tekstivertailujen tekemisen opettelua (en tiedä, mitä se tarkoittaa, mutta kai se sitten selviää)
------
Töiden jälkeen suunnistankin sitten suoraan kohti Kamppia ja bussia. Lähden tänään siis käymään pikavisiitillä Varkaudessa serkkuni ylioppilasjuhlissa. Outoa käydä siellä suunnalla viikon välein. No, joo mikä minun elämässäni ei olisi outoa.;D
------
Kuulin eilen sellaisia terveisiä sieltä Turun suunnalta, että ainejärjestömme hallitus on siis vihdoin saamassa vip-kortit erääseen paikalliseen teinipaikkaan. Naureskelinkin eilen, että eiköhän me olla ne ansaittu, on siellä tullut sen verran useasti vierailtua ja edustamassa järjestöä:DD
------
Tämä viikko on mennyt ihan käsittämättömän nopeasti. Päivät kuluvat töissä, ja iltaisin en oikeastaan ole jaksanut tehdä yhtään mitään. Olen katsonut vain telkkaria. Kuvitelkaa: jätin eilen ilmaisen saunavuoronikin käyttämättä, koska en viitsinyt kuudennesta kerroksesta lähteä hissillä raahautumaan kellarikerrokseen. Joo, on se raskasta. Ehkä ensi viikolla jaksan käydä hyödyntämässä saunavuoroni, ei kai minun sentään ole mitään järkeä antaa isosetäni ja isotätini maksaa tyhjästä.
------
Jees, ehkä minä tästä taas koetan alkaa tekemään jotain järkevää. Olen muuten huomannut, että työpäivät kuluvat nopeasti, kunhan vain tekee niitä töitä, eikä pidä luovia taukoja vähän väliä. Työkaverini siis ramppaavat kahvilla vähintään kaksi kertaa päivässä ruokatunnin lisäksi. Mikäs siinä, jos he saavat ajan kulumaan noin parhaiten, mutta minusta tuntuu että itse tuijottaisin silloin kelloa entistä tiiviimmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti