Pieni tauko välillä

Tentti suma on sitten alkanut. Tänään oli kaksi tenttiä, tällä viikolla jäljellä vielä kolme. Tosin huomiseen tenttiin en aio osallistua, sillä totesin, että en ehtisi huomiseen mennessä lukea tarpeeksi, joten parasta on jäädä kotiin ja keskittyä jäljellä oleviin tentteihin. Odotan jo torstaita, jolloin voi hetkeksi huokaista helpotuksesta. Lappi-ilta onkin juuri sopivassa kohtaa piristämässä tunnelmaa: naurettua tulee ainakin hyvin paljon! Tarkoituksenamme on siis muistella ja kerrata taannoista Lapin matkaamme kuvien kera kaikille paikalle saapuville.:D

------

Viime päivät ovat menneet lukiessa. Viikonloppunakaan en oikeastaan tehnyt mitään muuta kuin luin tentteihin. Yhdestä jos toisesta illanviettokutsusta tuli kieltäydyttyä, pakkohan joskus on lukeakin. Niin, ainahan sitä voi lukea, mutta jos ei millään saa taottua asioita päähänsä niin apua! En oikeasti voi ymmärtää, mikä järki kasvatustieteissä on? Yleistä paskaa siellä vaan jauhetaan kirjasta ja luennosta toiseen. Silti sitä vaan täytyy opiskella.

------

Tänään aamulla kun lähdin yliopistolle tenttimään, niin huomasin rappukäytävässäni kasan ruokaa: siinä oli patonkeja, lihapullia, jotain jauhelihaa yms. koottu kasaksi. En todellakaan tiedä kuka ne on siihen jättänyt ja miksi. Oletin, että ne olisivat päivän aikana kaikonneet, mutta vielä mitä! Onneksi sitä sentään oli omassa kaapissa ruokaa, muutenhan sitä olisi voinut sortuakin, hyi helkkar! Pitäisköhän sitä ilmoitella löydöksestäni yhdelle kaverilleni, tämä kun tykkää dyykata roskiksia. Jos nyt en kuitenkaan innostaisi tätä liikaa;D

------

Lukemisen ohessa viikonloppuna tuli mietittyä, mitä eroa on sattumalla, kohtalolla ja kohtalon ivalla. Vai onko niillä loppujen lopuksi mitään eroa? Ehkä kyse on vain omasta tulkinnasta ja uskomuksesta. Elämässä on yhdelle jos toiselle tullut eteen monia sellaisia tapahtumia tai sattumuksia, joiden tarkoitusperästä ei oikein voi olla varma. Tällöin on joutunut ihmettelemään lähinnä, miksi nyt. Yleensä nämä sattumukset muistuttavat jostain, jonka haluaa joko unohtaa tai sitten muistaa. Vaikuttaako oma mieli näiden sattumusten tulkintaan? Entä jos kyseessä onkin tapahtuma, jonka tarkoituksena ei olekaan olla jostain ikävästä tai entisestä muistuttava sattuma tai kohtalon iva vaan kohtalo? Voiko näitä kolmea oikeastaan erottaa toisistaan? Ei kai sitä koskaa voi varmaksi tietää, mutta kuitenkin tuntuu vain siltä ettei se voi olla pelkästään mikään uskon asia. Jotain siinä on...Mistä sen voi tietää?

------

Jaahas, eilen sitä ratkaistiin sitten Brasiliassa tämän kauden Formula 1:n maailman mestari. Alkukauden diffuusorikohujen siivittämänä voittajaksi seuloutui jo ennen kauden päättävää Abu Dhabin GP:tä britti Jenson Button. Täytyy kyllä myöntää, että en olisi ikinä uskonut että tuollaisesta keskinkertaisesta kuljettajasta vielä jonain päivänä leivottaisiin Formula 1: maailman mestari (meikäläisen luokittelussa Button ei todellakaan yllä samaan kategoriaan Kimin, Massan, Hamiltonin ja itupilli-Alonson kanssa, huom. Suomussalmen tahmatassukaan eli H. Kovalainen ei tähän jengiin yllä). Mutta kai sitä jokainen joskus erehtyy. Vaikka mestaruus toki on ansaittu, niin siltikään en voi olla maistamatta siinä pientä sivumakua, jonka alkukauden tupladiffuusori-kohu aiheutti. Buttonin talli Brawn GP:hän tuolloin salasi kanssakilpailijoiltaan, mm. Ferrari, McLaren tuiki tärkeää tietoa näiden tupladiffuusorien käytöstä. Niiden tuoman etumatkan turvin Button sitten kruunattiin nyt mestariksi. On toki huomattava, että Unkarin GP:n jälkeen, jolloin Ferrari lopetti tämän kauden kilpurinsa kehityksen Kimi Räikkönen on kerännyt eniten MM-pisteitä koko joukosta. Että sillä tavalla, kiitos tupladiffuusori-kohulle!

------

Huomenna täytyisi varmaan vähän siivoilla lukemisen ohessa tätä mökkiä: on taas vähän kuin kaaos, tiskatakin voisi toki. Ystäväni Helsingin päästä on tällä viikolla tulossa käymään, joten siinä voisi olla vaikka hyvä syy pienimuotoiselle siivousinnostukselle. Niin, mikä innostus? No, pakkohan sitä joskus on.

------

Odotan vain niin innolla sitä, että nämä tentit olisivat ohi. Eli odotanko minä sitten joulukuuta? Niitä kun nimittäin riittää oikein urakalla. Alkaa oikeasti välillä tuntumaan, että elämässä ei tällä hetkellä oikein ole mitään muuta kuin tentit ja niihin lukeminen. Tässä alkaa jo pikku hiljaa kaivata jotain muuta. Jotain uutta ja mielenkiintoista olisi siis tilauksessa, kiitos! No, ehkä sitä roolia vetävät vähän tuo marraskuinen teatterimatka Helsinkiin sekä joulukuinen risteily, jonne suuntaamme pienellä opiskelukavereista kootulla porukalla. Mutta kaikki muukin toki otetaan iloisin ja avarin mielin vastaan!:D

------

Tämän illan ajattelin vain rentoutua ja katsella tv:tä. Ajatustakaan en suostu uhraamaan opiskeluille ennen huomista.

------

Tässäpä vielä loppuun linkki erään 9-vuotiaan jenkkipojan rankkari, siinä on muuten todellinen tulevaisuuden tähti. Kanttaa ehdottomasti katsoa ja hämmästyä. Eli suunta siis tänne.