Lauantaina minulla olikin sitten viimeinen työpäivä. Vihdoin, kyllähän sitä jo jokunen tovi odoteltiin. Aloitin kopilla huhtikuun puolessa välin ja nyt on jo elokuun puoliväli, neljä kuukautta meni nopeasti. Onneksi voi taas ajatella rauhallisin mielin ensi kesää ilman stressiä kesätyöstä: pomoni nimittäin lupasi, että minulla tahtoessani silloinkin paikka vapaana jäätelönmyyjänä. Toki se vaihtoehto ei tällä hetkellä ole päällimmäisenä mielessäni, mutta on se silti hyvä tietää jo nyt ettei tarvitse ajatella ensi kesää ilman töitä!:D
------
Viime päivinä sitä on jo pikku hiljaa alkanut siirtää ajatuksiaan entistä enemmän tuonne luentosalien puolelle: "lukujärjestys" alkaa hiljalleen muotoutua, lisäksi on pitkästä aikaa tullut jopa mietittyä ainejärjestön asioita. Se puoli on totisesti ollut viime aikoina lomalla! Tuntuu totisesti oudolta katsella kalenteria tulevien viikkojen osalta: ohjelmaa riittää luentojen ja bileiden muodossa kevyesti tuonne lokakuulle asti! Niin, eikä se järjestömme Lapin matkakaan ole kuin reilu kuukauden päässä odottamassa.:D
------
Kyllä voi tosiaan sanoa, että kyllä syksyä on taas odotettu: silloin tuntuu kuin kaikki alkaisi alusta. Kuin alkaisi uusi aika. Jostain kumman syystä tämän voi selittää sillä, että sitä on jokunen vuosi tullut aloiteltua syksyä koulun merkeissä eikä muutosta ole lähivuosina näkyvissä! Mutta muutenkin: syksy vain on niin kamalan kaunista aikaa, se on talven odottelua. Koskaan en ole malttanut odottaa ensimmäisiä lumihiutaleita, enkä muuten malta nytkään odottaa. Joo, ulkona on vielä kohtuullisen lämmintä ja aurinko paistaa, voidaan siis puhua vielä kesäkeleistä, niin ja meikäläinen jo haaveilee talvesta...;D
------
Viime viikon keskiviikosta alkaen mieleni on ollut jotenkin kepeä: vihdoinkin sain yhden jo kauan vireillä olleen projektin tavallaan päätökseen! Jo vuosia minulla on ollut vireillä muitakin vähän samankaltaisia projekteja vireilla, mitään niistä en vain ole saanut päätökseen. En ennen kuin nyt.. Tai itse asiassa ei tämä projekti vieläkään ole päätöksessä, unelmaan on vielä matkaa. Mutta ylipäänsä se, että näkee kätensä jäljen edes puolivalmiina kädessä, wau! Aivan uskomatonta, jollain tapaa unelmasta alkaa pikku hiljaa tulla konkreettinen!:)
------
Keskiviikkona meillä on syksyn ensimmäinen kokoontuminen järjestön kanssa, paikalla ovat toivottavasti myös uudet opiskelijamme. Sikäli toivottavasti, että pahimmassa tapauksessa meillä ei aloita yksikään ja parhaimmassa tapauksessa aloittaa peräti kaksi! Joo, aloituspaikkoja on kahdeksan, mutta ei kai tuota tarvitse sen kummemmin selitellä... Eli ihmiset, jos haluatte yliopistoon, hakekaa meille! Oppiaineemme saa taas surkuhupaisan leiman.. Ei liene ihme, ettei edes omat opiskelijat jaksa aina ottaa oppiainetta ja sen toimintaa vakavasti.:D
------
Viime aikoina olen vähän penkonut vanhoja tavaroita ja käsiini on osunut yksi jos toinen kyyneleet silmäkulmiin herkistänyt esine: vanhoja päiväkirjoja, sekä eräs lahja, jonka sain 14-vuotissyntymäpäivänäni hyvältä ystävältä, sen täyttäminen vain jäi kovin vähällä syystä tai toisesta. Sitä lukiessani, niitä muutamia sivuja, ai että! Että näin: "Viimenen vetäsee!";D
------
Lisäksi käsiini osui eräs laulu, jota lauloimme aikoinaan ala-asteella kuorossa. Tämän kyseisen kappaleen lyriikat ovat mielestäni todella koskettavat, ja laulu muutenkin on todella kaunis. Biisin tekijä ei ole tiedossani, mutta se liene haittaa. Niin se aika kulkee:
---
Aamu taas, lapset heräilevät,
aamu taas, kaikki heräilee.
Uusi kuu, purot solisevat.
Niin se aika kulkee.
Päivä taas, pojat rakastuvat,
päivä taas, tyttö hymyilee.
Uusi kuu, linnut laulelevat.
Niin se aika kulee.
--
Laulaja tuumii tulevia kulkiessaan,
jäätyään luotaan lähteviä kaipaamaan.
--
Taivas, maa, pilvet vaeltavat,
tuuli tuo laivan laituriin.
Uusi kuu, aallot kohisevat.
Niin se aika kulkee.
Ilta taas, monet hämmästyvät,
ilta taas, joku ymmärtää.
Uusi kuu, lehdet putoavat.
Niin se aika kulkee.
Kesä, syys, talvi, sydänkevät
sulattaa pihamaalta jään.
Uusi kuu, tähdet kimmeltävät.
Niin se aika kulkee.
--
Laulaja tuumii tulevia kulkiessaan,
jäätyään luotaan lähteviä kaipaamaan,
lauluja laatii ihmisille elämästään,
kuuntelee maailmaa ympärillä virtaavaa.
--
Yö on taas, kaikki nukahtavat,
yö on taas kaikki nukahtaa.
Uusi kuu, tuulet puhaltavat.
Niin se aika kulkee.
--
Laulaja tuumii tulevia kulkiessaan,
jäätyään luotaan lähteviä kaipaamaan,
lauluja laatii ihmisille elämästään,
kuuntelee maailmaa ympärillä virtaavaa.
--
Aamu taas, lapset heräilevät,
aamu taas, kaikki heräilee.
Uusi kuu, purot solisevat.
Niin se aika kulkee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti