Vihdoin ja viimein... Ne perhanan vuosijuhlat saatiin vietyä läpi enemmän tai vähemmän sekaisissa tunnelmissa. Kuten ounastelinkin, pieniä ongelmiakin toki kertyi: tavarat meinasivat palautua vääriin paikkoihin ym. Toki vielä olisi raportin kirjoittelua ja laskujen maksamista, mutta ne hoituvat tässä sivussa. Ensimmäiset ja viimeiset vuosijuhlat, joita olen järjestämässä! Seuraavissa mahdollisissa otan vain rennosti ja nautin, kuten eräät... Ja mitä ensi vuosi tuokaan tullessa, olkaa varuillanne... Muutoksia on luvassa, sen voin taata...
------
Tenttejä, tenttejä ja tenttejä... Lue, lue ja lue... Kun vuosijuhlista päästiin, niin tenttisuma alkoi. Milloin sitä oikeastaan saa edes hetken rentoutua? Haudassa sitten ehkäpä, vai? Viikonlopun aikana täytyisi lukea viroa, kielioppia, alueellista ja sosiaalista vaihtelua... ja oliko vielä jokin tentti, jonka olen kenties unohtanut? Perjantaina olisi tarkoitus lähteä sukulaisia tapaamaan mutta taitaa olla, että viikonloppuni vierähtääkin tenttimateriaalin parissa. No, ei voi mitään. Ehkä minä jonkun hetken nukunkin, tai jotain...;D
------
Wau! Miten mun kämppä näyttääkin nyt kaikessa pienuudessaan jotenkin erilaiselta. Niin, tätä se siivoaminen tekee. Voisin ehkäpä harrastaa useammin, joo niin varmaan...;D Ehkä tämä on vain tämmöinen pienimuotoinen ihme, seuraavaa saan varmaan taas odottaa jonkun aikaa... Mutta mihinkäs minä tästä muuttuisin: tällainen pieni sottapytty olen aina ollut... ja ehkä vähän välinpitämätön tuon siisteyden kanssa...
------
Täytyy kyllä sanoa, että maisemanvaihdos tekee nyt hyvää. Jos edes hetkeksi saisi taas unohtaa kaiken sen, mitä päässä pyörii. Maisemanvaihdos on toiminut aiemminkin, miksi se ei myös nyt voisi toimia. Toki kaikkia asioita ei aina voi paeta, mutta kyllä ne aina hetkeksi voi unohtaa. Joten Varkaus täältä sitä taas tullaan! Tottakai minusta on sitten taas maanantaina mukava tulla tänne, hiukan levänneenä... Ja ehkäpä myös selkeämmin mielin.
------
Haa, tulihan sitä tänään taas haettua itselleen pienimuotoinen valitusoikeus... Niinpä vain menin ja äänestin kunnallisvaaleissa jo näin ennakkoon... Ehdokkaalta en paljoa vaadi, joten sen löytäminen ei koskaan luulisi olevan kovinkaan vaikeaa minulle. Silti kuitenkin haluan antaa ääneni sellaiselle ehdokkaalle, joka ei ole mikään tyhjänpäiväinen paskanjauhaja. Sellaisia on muutenkin tässä maailmassa valitettavasti muutenkin aivan liikaa, suurin syytös siis pois poliitikkojen harteilta...Voi, kyllä ne muutkin osaavat. Sen kyllä näkee niin selkeästi ihmisestä, kuka puhuu paskaa ja kuka ei. Jos joilla kuilla ei satu olemaan parempaakaan tekemistä kuin jauhaa satuja muiden elämistä, niin ihan rauhassa. Sellaiset eivät ole kadehdittavia ihmisiä, ja valitettavasti suurin osa on meitä naisia. Kyllä sitä onneksi osaa erottaa ne todelliset ihmiset.:DD
------
Josko sitä kohta kattoisi vaikka jonkun leffan... Tuo tv-tarjonta on taaskin niin huikeaa, että ei oikein mitenkään osaa päättää, mitä katsoisi.. Ja kun vielä matsikin loppui, niin...SAKSAn pelikään kun ei kerta kuulu Suomen tv-tarjontaa...Vaikka kyl se vois olla, ainakin mun mielestä... Muu Suomi ei sitten taidakaan olla samaa mieltä... Tai mistä mä oikeastaan tiedän...;D
------
No, joo..Täs nyt olis sit taas vaihteeksi vielä vähän Runebergia pohdittavaksi... Ettei vaan pääse unohtumaan... Nyt vain kaikki sitten odottamaan, kaikki on elämässä mahdollista... Sehän on jo nähty... Elikkäs runo olisi Odotettu:
------
"Äiti askarpuuhissa,
sisko ääress' ompelun,
veikko menee metsälle,
itse käsi poskella
tässä istun, uneksin.
Mielitietty, missä liet,
kuulumaton, kaivattu,
outo, odotettu vain."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti