sataa, sataa ropisee..

Eikö tuo sade koskaan lopu? Alkaa jo pikku hiljaa ärsyttämään. Tälle vuodelle on saatu vettä jo ihan tarpeeksi. Hei, nyt pitäisi olla jo lumen vuoro! Toista se oli vielä silloin kun itse oli ehkä ala-asteella: aina siinä syysloman aikoihin saatiin jo nauttia ensilumesta eli juuri näihin aikoihin. Nyt on siinä ja siinä saadaanko lunta jouluksi edes Savon korkeudelle. Tätä menoa ei hyvältä näytä. Sen vielä ymmärrän, että täällä rannikolla lunta on vielä vähemmän, vaikka sekin kyllä kaihertaa mieltä. Joulu ei ole joulu, jos ei ole lunta. Ainakin minä kieltäydyn viettämästä joulua ilman lunta.

------

Muutenkin on vähän apaattinen olo, eikä sitä totisesti yhtään kirkasta tuo ulkoinen sää. Nyt vain ei huvita yhtään mikään. Huominenkin tuntuu jotenkin vaikealta. Tekisi mieli vain nukkua, nukkua niin pitkään, että olisi vähän iloisempi ja pirteämpi olo. Heräisi vasta sitten, kun kaikki olisi paremmin. Kai sitä kuitenkin täytyy jaksaa, ehkä sitä huomenna on jo aivan toisenlainen mieli.

------

Hei, mikä teitä vaivaa turkulaiset? Oltiin eilen gigglinissä kavereiden kanssa, ja siellä oli todella huono meininki! Koskaan aiemmin siellä ei ole ollut noin tylsää...Seurassa ei todellakaan ollut mitään vikaa, päinvastoin... Mutta kaikki muu olikin sitten jotenkin oudon latteaa. Kyseessä oli kuitenkin aivan tavallinen lauantai-ilta, eikä tietääkseni ollut missään muualla mitään erikoista, mikä olisi verottanut porukkaa. Vai onko minulta mennyt jotain ohi? Sekään nyt ei varsinaisesti olisi mikään yllätys.;D

------

Viime yönä, tai no oikeastaan aamulla, heräsin siihen, kun muistin: apua! tarttis vielä ilmeisesti tehdä tiedote huomiselle kirjoittamisen kurssin tunnille. Joo, sainhan mä sen kuitenkin sitten loppujen lopuksi väsättyä kokoon, mutta taaskaan en aloittanut turhan aikaisin. Mutta huomenna, sen minä olen päättänyt jo näin etukäteen, aloitan tosiaankin lukemaan alueellisen ja sosiaalisen vaihtelun tenttiin. Se kurssi on todellakin sellainen, josta on pakko repiä hyvä arvosana. Muuten hävettää, ainakin minua.

------

Mitäköhän sitä vielä saisi tänään aikaiseksi? Vai saisiko mitään? Jos vain istuisi ja olisi... katsoisi tv:tä tai lukisi jotain hyvää rompsua. Jos sitä vaikka pääkin selkiytyisi. Jos... vaikka siirryttäisiin nyt Runebergiin... Syys-ilta:

------

"Syys-illan hämyssä noin haaveilen,

koivusta lehti lentää hallainen,

alaston ranta lahden aaltoon päilyy,

kuun yli valkohattarainen häilyy."

ohi, vai?

Tenttiviikko on vihdoinkin ohi, vai onko. Ainakin toistaiseksi viimeinenkin tentti on taaksejäänyttä elämää, mutta ei mene kuin pari viikkoa niin uusi tentti odottaa. Hetkeen en nyt jaksa lukea, pitää saada päähän muutakin, ja elämään. Toisaalta, seuraava tentti onkin ehkä se mielenkiintoisin: alueellinen ja sosiaalinen vaihtelu, ainakin luennot ovat olleet. Ehkä voisinkin toisaalta aloittaa siihen lukemisen jo vaikkapa heti maanantaina, tai jopa sunnuntaina. Niin, miksiköhän en aiemmin? Jaa, miksiköhän en?;D

------

Pidennetty viikonloppu Varkaudessa kului nopeasti, mutta ahdistavasti. Jotenkin siellä vain taas tajusi, kuinka sinne ei enää halua palata. Kuinka sellainen elämä ei ole minua varten. Ne ihmiset ovat vain niin varkautelaisia. Ei siellä vain voi viihtyä, ei siellä ole koti. Koko kaupungin ilmapiiri, rakennukset. En vain tajua, miten kukaan voi viihtyä siellä. Täydellisen ruma kaupunki. Sukulaisia oli toki mukava nähdä, muuhun ei sitten ollutkaan aikaa. Sukuloimassakin tuli vain sellainen tunne, että kuin heidän mielestään elämässä ei olisi muuta tarkoitusta kuin tarrautua ensimmäiseen vastaan tulevaan ihmiseen. En tarkoita pahalla heitä kohtaan, on hienoa jos ovat löytäneet elämänsä rakkauden. Tietyissä tapauksissa en vain siihen usko. Mikään pakkonaittaminen niin pian kuin mahdollista ei ole kovinkaan hohdokasta? Voihan sitä viettää aikaa rakkaansa kanssa muutenkin kuin avioliitossa, vai eikö muka voi?

------

Parin viikon päästä olisi tarkoitus lähteä käymään taas tuolla Suomen wannabe pääkaupungissa... Olisi ihanaa nähdä kahta ystävää vielä ennen kuin he lähtevät joulukuussa Tansaniaan. Rohkeutta heillä kyllä riittää. Vähän pelottaa heidän puolestaan: kumpikaan ei ole koskaan käynyt Afrikassa, kaksi nuorta naista, viisasta ja voimakastahtoista kylläkin. Kyllä he siellä pärjäävät, mutta en silti voi sille mitään, että pelottaa. Kai läheisten kuuluukin pelätä, ei kai siinä muuten mitään mieltä olisi.

------

Pääseehän sitä itsekukin matkalle... Sovimme tuossa pari päivää sitten yhden kaverini kanssa, että lähdemme huhtikuussa Viroon. Tarkoituksena olisi käydä ainakin Tartossa, Tallinna tulee nähtyä ainakin läpikulkumatkalla, ja kuka tietää mihin muualle siellä vielä eksymme... Mahdollisuus oppia kunnolla viron kieli on parempi paikan päällä itsessään kuin tunneilla istumalla. Tuskin maltan odottaa huhtikuuta! Siitä tulee taatusti mielenkiintoinen ja hauska matka!:DD

------

Huomenna pääsee taas pitkästä aikaa ulos vähän tuulettumaan. Vähän tanssahtelemaan ja pitämään kivaa ihmisten ilmoille hyvässä seurassa. Voiko olla parempaa tapaa viettää perjantai-iltaa kuin tuo? En ainakaan itse keksi mitään parempaa. Saa kaiketi hetkeksi unohtaa kaiken ja rentoutua. Se ei kaiketi ole liikaa pyydetty. Tuskin maltan odottaa, että tanssijalkani pääsee taas kunnoilla valloilleen. Huomisesta tulee taatusti mahtava ilta, tapahtui mitä tahansa. Juuri nyt en vain voi kuvitellakaan, että mikään voisi pilata sitä.:DDD

------

Loistavaa KalPa! Jospa Bellissimonkin peli tuosta aukenisi... 1-0 Ilvestä vastaan ensimmäisen erän jälkeen. Järvinen pelannut loistavasti, nuorukaisen itseluottamus kohoaa kummasti kun saa hyviä torjuntoja alle. Kahteen viimeiseen erään onkin sitten syytä vähän pistää luistimeen lisää vauhtia, jotta karkoitetaan tupsukorvat lopullisesti kannoilta. Pisteet olisivat nyt tärkeitä, ja toivottavasti ne jäisivät Niiralaan. Maaleja, KalPa, maaleja!

------

Minkäköhän pätkä minä Runebergilta taas tähän keksisin? Monia loistavia olisi, hmm...Jos vuorossa olisi nyt vaikka Senpä koommin en kysellyt:

------

"Vaan kun petti kulta kurjan,

lämpönsä viluksi muuttui,

talveksi sula suvensa,

senpä koommin en kysellyt,

tunsin, tunnen, tuiretuinen:

katoavi kaikki kaunis,

mi sulosta, surkastuvi."

suunnitelmia...

Vihdoin ja viimein... Ne perhanan vuosijuhlat saatiin vietyä läpi enemmän tai vähemmän sekaisissa tunnelmissa. Kuten ounastelinkin, pieniä ongelmiakin toki kertyi: tavarat meinasivat palautua vääriin paikkoihin ym. Toki vielä olisi raportin kirjoittelua ja laskujen maksamista, mutta ne hoituvat tässä sivussa. Ensimmäiset ja viimeiset vuosijuhlat, joita olen järjestämässä! Seuraavissa mahdollisissa otan vain rennosti ja nautin, kuten eräät... Ja mitä ensi vuosi tuokaan tullessa, olkaa varuillanne... Muutoksia on luvassa, sen voin taata...

------

Tenttejä, tenttejä ja tenttejä... Lue, lue ja lue... Kun vuosijuhlista päästiin, niin tenttisuma alkoi. Milloin sitä oikeastaan saa edes hetken rentoutua? Haudassa sitten ehkäpä, vai? Viikonlopun aikana täytyisi lukea viroa, kielioppia, alueellista ja sosiaalista vaihtelua... ja oliko vielä jokin tentti, jonka olen kenties unohtanut? Perjantaina olisi tarkoitus lähteä sukulaisia tapaamaan mutta taitaa olla, että viikonloppuni vierähtääkin tenttimateriaalin parissa. No, ei voi mitään. Ehkä minä jonkun hetken nukunkin, tai jotain...;D

------

Wau! Miten mun kämppä näyttääkin nyt kaikessa pienuudessaan jotenkin erilaiselta. Niin, tätä se siivoaminen tekee. Voisin ehkäpä harrastaa useammin, joo niin varmaan...;D Ehkä tämä on vain tämmöinen pienimuotoinen ihme, seuraavaa saan varmaan taas odottaa jonkun aikaa... Mutta mihinkäs minä tästä muuttuisin: tällainen pieni sottapytty olen aina ollut... ja ehkä vähän välinpitämätön tuon siisteyden kanssa...

------

Täytyy kyllä sanoa, että maisemanvaihdos tekee nyt hyvää. Jos edes hetkeksi saisi taas unohtaa kaiken sen, mitä päässä pyörii. Maisemanvaihdos on toiminut aiemminkin, miksi se ei myös nyt voisi toimia. Toki kaikkia asioita ei aina voi paeta, mutta kyllä ne aina hetkeksi voi unohtaa. Joten Varkaus täältä sitä taas tullaan! Tottakai minusta on sitten taas maanantaina mukava tulla tänne, hiukan levänneenä... Ja ehkäpä myös selkeämmin mielin.

------

Haa, tulihan sitä tänään taas haettua itselleen pienimuotoinen valitusoikeus... Niinpä vain menin ja äänestin kunnallisvaaleissa jo näin ennakkoon... Ehdokkaalta en paljoa vaadi, joten sen löytäminen ei koskaan luulisi olevan kovinkaan vaikeaa minulle. Silti kuitenkin haluan antaa ääneni sellaiselle ehdokkaalle, joka ei ole mikään tyhjänpäiväinen paskanjauhaja. Sellaisia on muutenkin tässä maailmassa valitettavasti muutenkin aivan liikaa, suurin syytös siis pois poliitikkojen harteilta...Voi, kyllä ne muutkin osaavat. Sen kyllä näkee niin selkeästi ihmisestä, kuka puhuu paskaa ja kuka ei. Jos joilla kuilla ei satu olemaan parempaakaan tekemistä kuin jauhaa satuja muiden elämistä, niin ihan rauhassa. Sellaiset eivät ole kadehdittavia ihmisiä, ja valitettavasti suurin osa on meitä naisia. Kyllä sitä onneksi osaa erottaa ne todelliset ihmiset.:DD

------

Josko sitä kohta kattoisi vaikka jonkun leffan... Tuo tv-tarjonta on taaskin niin huikeaa, että ei oikein mitenkään osaa päättää, mitä katsoisi.. Ja kun vielä matsikin loppui, niin...SAKSAn pelikään kun ei kerta kuulu Suomen tv-tarjontaa...Vaikka kyl se vois olla, ainakin mun mielestä... Muu Suomi ei sitten taidakaan olla samaa mieltä... Tai mistä mä oikeastaan tiedän...;D

------

No, joo..Täs nyt olis sit taas vaihteeksi vielä vähän Runebergia pohdittavaksi... Ettei vaan pääse unohtumaan... Nyt vain kaikki sitten odottamaan, kaikki on elämässä mahdollista... Sehän on jo nähty... Elikkäs runo olisi Odotettu:

------

"Äiti askarpuuhissa,

sisko ääress' ompelun,

veikko menee metsälle,

itse käsi poskella

tässä istun, uneksin.

Mielitietty, missä liet,

kuulumaton, kaivattu,

outo, odotettu vain."

Ehkäpä sitä jälleen...;D

Niin, pitäisi lukea tentteihin, mutta... Ehkä huomenna... Joo, niin varmaan... Ajatus hyvä, mutta toteuttamisen kanssa on lieviä ongelmia... Ajattelin todellakin kerrankin toimia viisaasti ja aloittaa tentteihin lukemisen ajoissa, en edellisenä iltana. Kyllä se taisi päivän verran pelittää, mutta sitten taas tapahtui repsahdus. Ei mutta oikeasti, voisin minä huomenna aloittaa lukemisen, kun ei kerta mitään muutakaan järkevää tekemistä ole. Tai onhan sitä vaikka mitä... Toisaalta, olisihan minulla nytkin aikaa... Ja tässä minä vain istun... Mutta siellä alkaa kohta taas lätkää... Tekosyiden kuningas!

------

Jaksaisikohan sitä illalla lähteä käymään missään? Toisaalta tekisi mieli lähteä katsomaan ihmisiä ja vaikka vähän tanssahdella... Jos vaikka sitten aloittelisi kohta tuota jääkaapin tyhjennystä noista lonkeroista, joita on vielä runsaasti jäljellä laivareissun jäljiltä.. Tai no runsaasti ja runsaasti, muutama, mutta kuitenkin!;D Ja täytyyhän sitä vähän tunnelmaa nostattaa kuunnellessa KalPan marssia... Joo joo, aina niitä tekosyitä löytyy...

------

Viimeisiä viedään näissä vuosijuhlajärjestelyissä... Alunperin oli tarkoitus tänään käydä Ikeassa hommaamassa vähän kangasta pöytäliinoja varten ja lisäksi kynttilät ja servetit... Suunnitelmiin tuli kuitenkin sen verran muutoksia, että tämä ostosreissu siirtyikin maanantaille ja näin minulle tuli stressitön vapaapäivä... Ei tarvitse nyt kuin ottaa aikaa itselleen ja rentoutua ennen tulevan viikon viimeistä puristusta... Loppujen lopuksi vielä pitäisi kuitenkin tehdä vaikka ja vähän mitä, mutta eiköhän tämä tästä... Eiköhän ne kunnialla viedä läpi, toivottavasti. Jotenkin minusta vain tuntuu, että viimeistä kömmähdystä ei olla vielä nähty. Jostain kumman syystä...

------

Perhanan fonetiikka! Se koko kurssi saa minut näkemään punaista valoa! Kurssi jäi monien surullisten kuuluisien tapahtumien jälkeen roikkumaan viime vuodesta ja se olisi tarkoistus saada perusopinnoista suoritettua, jotta tämä pääaineen vaihto lopulta onnistuisi. Ei vaan jotenkin yhtään kiinnostaisi tai innostaisi lukea sitä, ja varsinkin kun kirja tuntuu olevan jotenkin mahdotonta haalia jostain. Koko kurssi tuntuu olevan opintojen etenemistä vastaan... Täytyy vain yrittää, pakkohan sen lopulta antaa periksi. Ei meitä voi ikuisesti kiduttaa, vai voiko?

------

Keskiviikkona meinasin suivaantua hammaslääkärille: tämä kehtasi ihmetellä, miten minulla voikaan olla niin hyväkuntoiset ja suorat hampaat! "Milloinkas näitä on oijottu?" Töksäytin vain hänelle, että hampaani ovat luonnollisessa muodossaan eikä niille ole tehty mitään ylimääräisiä hoitoja! Luulisi hammaslääkärinkin olevan tyytyväinen, että asiakkaan hampaat ovat kunnossa. Nämä neljä viisauden hammastakaan tuskin kaipaavat mitään sen suurempaa hoitoa, vaan kolme niistä on puhkeamassa juuri sellaiseen asentoon, ettei niille varmaan tarvitse tehdä mitään, jolleivat nyt rupea mitenkään häiritsemään. Ärsyttää vain tuollainen. Joo, kyllä minä tiedän, että minulla on luonnostaan suorat ja valkoiset hampaat. Saahan niistä huomauttaa, mutta ei tarvitse sen suuremmin ryhtyä ihmettelemään. Kiitos riittää, olen kuullut hampaistani jo kahdenkymmenen vuoden ajan, joten eiköhän se ole tässä.

------

Vaikka en mitenkään kovin paljon teknologiasta ymmärräkään, niin silti: KIITOS nettiradioille! Ne mahdollistavat Kuopion paikallisradion Oikean aseman kuuntelemisen täällä Suomen vanhimmassa kaupungissa... Ja tätä kautta kykenen toki seuraamaan entistä paremmin KalPan otteita. Josko sieltä kohta maali tulisi...:DDD

------

Jos minä nyt vain keskittyisin kuuntelemaan tuota matsia ja tyhjentämään sitä jääkaappia... Kuka tietää, mihin sitä taas tänään päätyy... Ehkäpä kenties lyniin vai kokeiltaisiko näin laillisest fortea?;D Joka tapauksessa tässäpä teille pohdittavaksi pieni pätkä Runebergia runosta Maalaaja:

------

"Ja hellä ollos, kauneus suurt' on, mutta

vain sydän oikeaa suo suloutta -

siis silmäs mulle, sulon vuoksi vaan,

säteilköön lemmen tulta ainiaan!"